Kaksi korvaa, yksi suu: työkulttuurilupaukset 2020

Vieraskynäkirjoitus

Jäivätkö uuden vuoden lupaukset tekemättä?

Alkuvuoden millenniaalibloggauksemme* heittää haasteen painaa mieleensä, viedä käytäntöön ja pitää siellä neljä elämää ja oman työpaikan kulttuuria parantavaa lupausta.

Tämä kirjoitus pohjautuu viime kesän kynnyksellä pidettyyn Taitojen tulevaisuus-paneeliin. Kuten usein, syvimmät oivallukset syntyivät jälkikäteen, tässä tapauksessa paneelin juontajaa Roosa-Maria Mannista (kuvassa) haastatellessa. Nuo oivallukset ovat bloggauksemme lupauksia ja sitaatit peräisin juontajalta. Kahden korvan tarkoituksen oivalsi eräs yhdysvaltalaisajattelija yli sata vuotta sitten. Mitenköhän se meni?

LUPAUS 1. Luon dialogia aina kun voin

”Olin vaikuttunut, kun huomasin, että panelistit eivät vain puhuneet, vaan myös kirjoittivat muistiinpanoja! He osoittivat näin arvostavansa aidosti toistensa sanomisia ja haluavansa syventää keskustelua.” Vuoropuhelun toive ja perusaines on toisen ymmärtäminen. Se tuottaa uutta ajattelua ja oivalluksia; yksimielisyyteen ei tarvitse päästä. Dialogiin voi käytännössä perehtyä esimerkiksi kutsumalla yritykseensä kesäduuniin peruskoulunsa pian päättävän Z-sukupolven freesin ajattelijan Kesäseteli 2020 kourassaan. Lukutoukalle suositellaan Sitran kokoama artikkelisarjaa ja valmennuksista innostuneelle saman lafkan Erätauko – tapahtumia ja -mentorointia.

LUPAUS 2. Ymmärrän, missä ja kenen kanssa puhun

Meillä ihmisillä on taipumus kuplautua: alkaa liikkua lähinnä kaltaistemme seurassa. Silloin ymmärrys toisista, erilaisista, ja heidän lähtökohdistaan keskustelussa hämärtyy. Tilanteen voi korjata etsiytymällä erilaisten seuraan ja keskittymällä kuunteluun. Mark Twain lausui sen näin: ”Jos meidän olisi tarkoitus puhua enemmän kuin kuunnella, meillä olisi kaksi suuta ja yksi korva.” Kuunteleminen ja kysyminen ovat keskustelun kulmakiviä ja kysymykset jykeviä työkaluja. Kokeile!

LUPAUS 3. Laitan tikun ristiin kehittääksesi itseäni

”Yksi panelistien jakama ajatus oli, että itsensä kehittäminen ei tule itsestään.” Tärkeimmäksi yksittäiseksi tulevaisuuden taidoksi panelistit nimesivät myötäelämisen (empatia) ja myötätunnon. Niitä voi harjoitella mm. CoPassion-tutkimushankkeeseen perustuvassa yliopiston koulutuksessa. Hanke innoitti tutkijoitaan myös yksityiseen koulutustyöhön: yksi panelistimme, Anna, perusti CoHumans – yrityksen ja Miia Paakkanen on kouluttanut meitä millenniaalejakin.

LUPAUS 4. Pysyn sisukkaana ja juurran jalkani maahan

”Oivallus, jonka haluaisin mainita tästä paneelista, menee näin: pitää nähdä vaivaa, myös nk. paskahommat pitää tehdä päästäkseen jonnekin ja saavuttaakseen omat tavoitteensa.” Monet meistä unelmoivat tekevänsä Jotakin tai olevansa Joku tulevaisuudessa. On taito sinänsä oppia muokkaamaan abstraktista unelmasta tosielämää. Se vaatii sisukkuutta ja tavoitteiden asettamista – käytännönläheistä idealismia, joka kiteytyy seuraavaan kehotukseen: ”Mitä tarvitset saavuttaaksesi tavoitteesi, realistisesti ajateltuna? Ajattele: tätä unelmani voisi tarkoittaa.”

Teksti: Roosa Laaksonen

* Kirjoittaja ja blogikuvassa Sinua katsova paneelin juontaja toimivat HRM Partnersin kanssa yhteistyötä tehneessä Millennial Board – yhteisössä. Järjestämässämme paneelissa Suvi Widgren, Antti Merilehto, Krista Petäjäjärvi ja Anna Seppänen vaihtoivat ajatuksiaan johtajuudesta, tekoälystä, luovuudesta ja myötätunnosta tulevaisuudessa.

Tämä johtoportaiden käänteismentorointiin erikoistunut yhteisö lopetti toimintansa loppuvuodesta 2019; me millenniaalit jatkamme maailman muuttamista lupaus ja toteutus kerrallaan omilla aloillamme – toinen konsulttina Vainu-io-startupissa ja toinen opettajana koulussa.

Avainsanat