Mitä jos kyllästyy unelmatyöhönsä?

”Niin pitkään, kun mulla on intohimo työhön, vastuullani on tehdä sitä. Jos kyllästyn tai intohimo työhön lopahtaa, vastuullani on liikkua eteenpäin.”

Näin osuvasti lausui Millennial Boardin Krista Naumanen HR as a Movement-tilaisuudessamme, jossa juhlimme HRM Partnersin 25-vuotista taivalta työn merkityksellisyyden parissa.

Vastuu. Kenellä se on ja kenen pitäisi se kantaa? Miksi ihmiset eivät kanna vastuutaan urakehityksestään tai työhyvinvoinnistaan, vaan passivoituvat toisinaan jopa valittavan uhrin asemaan tilaan, jossa paha piilee ulkopuolella ja sen kuuluisan ”jonkun muun” pitäisi tehdä jotain. Tästä puhuimme pienryhmässä, jonka pöytäemäntänä toimin. Löysimme tehtäväksi antona olleen yhteisen vihollisen vastuun kantamattomuudesta.

Krista kiteytti puheenvuorossaan hienosti sen, minkä toivoisimme leviävän liikkeen lailla koko työelämään: Jos intohimo työhön lopahtaa, ei tarvitse etsiä syyllisiä vaan perehtyä peilikuvaansa: Mikä on se seuraava juttu, joka saisi hymyn takaisin huulille, innostuksen nousemaan katseeseen asti ja energian jälleen eläväiseksi? Tämän tunnistettuaan on rohkaistuttava etsimään uutta suuntaa ja kannettava vastuunsa siitä, että liikkuu eteenpäin ja ottaa askelia, jotka eivät polje paikallaan. Toivoisimme tämän koskevan erityisesti johtotehtävissä toimivia henkilöitä, sillä johtajan intohimottomuus kertautuu organisaatiossa näkyen tyhjinä katseina ja ponnettomana suorittamisena tietäen, että ”Mitä väliä?” -faktori verottaa aina lopulta lukuja myös viimeisen viivan alla.

Luopuako vai sittenkin jäädä?

Totuus on, että unelmatyötään tekeväkin joskus kyllästyy. Ja se on aivan normaalia, jopa odotettavaa. Se paikka elämässä, kun on saavuttanut uransa lakipisteen tehtyään vuosia unelmiensa työtä, on hieno paikka ihmiselle olla. Sillä kun sama homma ei enää sytytä, uudet intohimon roihut odottavat. Ja samalla on mahdollisuus olla täysin tyytyväinen itseensä: ”Kappas miten hieno ura, olenpa onnistunut ja oppinut!” Ja lisäksi pitää osata asettaa itselleen myönteisesti sävytetty kysymys: ”Mitä kivaa seuraavaksi?”.

Haasteena on, että uransa lakipisteessä seistessä astuu esiin epävarmuustekijöitä, jotka näyttävät alamäkien mahdollisuudet. Kyllästyneen ihmisen mieli kysyy itseltään: ”Kuka minä olen? Mihin minusta on? Mikä olisi merkityksellistä?” Myös kysymys: ”Miten minulle käy, jos nykyisyydestä luovun?” puskee pintaan myös kaikkein analyyttisimmillä ja menestyneimmillä ihmisillä. Analyyttinen mieli saattaakin olla tunnepohjaisen työn intohimon pahin vihollinen. Mutta kumpi voittaa? Vai voisivatko nämä kaksi erilaista tulokulmaa toimia yhdessä unelmatulevaisuuden rakentajina?

Vastuun kantamattomuus kulminoituu usein juuri siihen, että nämä epävarmuutta aiheuttavat, tyytymättömyydestä nousevat kysymykset tuntuvat sen verran epämukavilta, että on helpompaa jatkaa matkaa kuten ennenkin, pyörien tutuissa ympyröissä, joiden suunta ja vauhti on tuttu.

Vastuunkanto on rohkeutta pysähtyä kuuntelemaan tyytymättömyyden tuomia viestejä tarkalla korvalla ja avoimin sydämin, ja toimia siten, että peilikuva heijastaa innostusta uuden edessä. Jos ei juuri tänään niin ainakin jollain aikavälillä. ´

Tyytymättömyyden tunne on lahja

Uracoachingissa törmäämme usein itseään kyseenalaistaviin ajatuksiin: ”Eihän mulla pitäisi olla mitään valittamista, kun kaikki on niin hyvin!” Toisinaan keskustelu pyörii pitkään ulkokultaisissa asioissa, ja saavutetuissa eduissa, joista rakentuukin tunnepitoisia reaktioita, vaikka raha ei ole ihmisarvon mitta. Tyytymättömyyden tunne on kaikesta huolimatta lahja, joka on syytä ottaa vastaan, avata ja ihastella. Ja olla siitä kiitollinen, sillä sen viesti on tärkeä: On aika jatkaa matkaa eteenpäin – ja hyvä niin!

Ja johtaja hei, älä jää yksin vaihtamaan katseita synkän peilikuvasi kanssa. Vastuunkantoa on myös hakea ja ottaa vastaan apua tarvittaessa. Me tiedämme 25 vuoden kokemuksella miten pääset eteenpäin!

Tutustu uusittuihin uracoaching-palveluihimme ja ota ensimmäinen, eteenpäin vievä askel varaamalla kartoituskeskustelu ammatticoachiemme kanssa!

#vastuustavoimaa
#nomikäettei

Kati Järvinen, asiakkuusjohtaja, business coach

Avainsanat