Jos HR on hömppää, on johdossa vikaa!

Monissa yrityksissä ei aseteta riittävästi painoarvoa henkilöstötuottavuuden määrätietoiselle kehittämiselle. ”Kovat” asiat ajavat liian usein ”pehmeiden” asioiden edelle, jolloin inhimillinen tuloksenteon kyvykkyys kasvaa suureksi sokeaksi pisteeksi.

Väitän, että kyseessä on johdon kompetenssipula ja vinoutunut päätöksentekokyky. Helsingin Sanomien artikkelissa ”Teemme koko ajan huonoja päätöksiä, emmekä edes huomaa sitä.” nostetaan ansiokkaasti esiin vinoumia, jotka vaikuttavat tapaamme ajatella ja tehdä päätöksiä.

Ylivertaisuusvinoumana kuvataan, että ”mitä alhaisempi kyvykkyys ihmisellä on, sitä suurempi on hänen taipumuksensa yliarvioida kykyjään. ” Tämä näkyy monesti siinä, että johtaja ajattelee olevansa erinomainen ihmisten johtaja. Tosiasiassa esimerkiksi ihmisten moninaisuuden, motivaatiotekijöiden, ryhmädynamiikan ja kulttuurin johtamisen tuntemus saattaa olla puutteellinen. Hyvin asiaorientoituneet johtajat, joita johtoryhmät ovat pullollaan, eivät ole luontaisesti kiinnostuneet ihmisten johtamisen monimuotoisuudesta ja kokevat sen itselleen epäkiinnostavaksi ja jopa vaikeaksi. On palkitsevampaa tehdä sitä mitä osaa, jolloin inhimillisiin tuloksentekijöihin tulee kiinnittäneeksi liian vähän huomiota.

Lisäksi, asiaorientoituneiden johtajien sisäryhmän paine yksimielisyyteen, eli halu olla samaa mieltä kuin muut, johtaa esimerkiksi johtoryhmätyöskentelyssä siihen, että keskustelu nuppiluvuista muodostuu tärkeämmäksi kuin keskustelu siitä, mitä nuppien sisällä ja keskinäisissä suhteissa tapahtuu. Johtoryhmissä vallitseekin toisinaan kollektiivinen harha siitä, että inhimillisiin tekijöihin liittyvät ”pehmeät” asiat ovat ulkoistettavissa HR:lle, eikä ole jotain, minkä tulisi vankasti olla johtoryhmätyöskentelyn ydintä.

Tätä voi kutsua myös kontrollin illuusioksi: Johto ajattelee henkilöstötuottavuuteen liittyvien kysymysten olevan hallinnassa, kun peräpeilistä heijastavat henkilöstömittarit ovat tiukassa seurannassa ja henkilöstötutkimuksia tehdään toisensa perään. Näillä on kuitenkin vain vähän vaikuttavuutta henkilöstön tulevaisuuden tuloksentekokyvyn kehittämiseen.

Jos haluamme saada kaiken irti inhimillisellä tavalla älykkäästä ja korkeasti koulutetusta väestöstämme, on jokaisen yrityksen johdon tarkasteltava ja kurottava umpeen oma potentiaalinen kompetenssigappinsä henkilöstötuottavuuden johtamisessa. Ihmiset, jotka ovat hyvin johdettuja ja kokevat tekevänsä merkityksellistä työtä, voivat hyvin ja saavat aikaan parempia tuloksia. Asiantuntevat ja modernit henkilöstökäytännöt ovat tulevaisuuden kilpailukyvyn kovinta valuuttaa. Osaamisen kehittäminen tässäkin suhteessa on mahdollista, ja kannattavaa.

Kati Järvinen, asiakkuusjohtaja, valmentaja

Lue lisää henkilöstötuottavuudesta näistä blogikirjoituksista:

Avainsanat