Tarvitaanko johtamista vai sujuuko kaikki itsestään?

Talkoot on usein mainittu esimerkki yhteisponnistuksesta, jossa yhdessä saadaan ihmeitä aikaan,  melkein pelkän flown voimalla. Yhteinen tavoite ja innostus riittää, vai riittääkö?

 

Tätä pohdin, kun osallistuin ties monennenko kerran talkoolaisena asuinalueeni talvitapahtuman järjestelyihin.  Projektinjohtaja oli lähettänyt työnjakolistan etukäteen ja sen mukaan toimittaisiin. Vastuiden piti olla selvät. Edellisellä viikolla sähköposteja oli sinkoillut edestakaisin, minun näkökulmastani  hyvinkin pienistä asioista.  Kaikki varmaan tarpeellista säätöä.

Itse paikan päällä vallitsi iloinen touhuilu ja puheensorina. Onko kenelläkään tusseja, missä on liivit, entäpä suunnistuspalkinnot? Omassa työpisteessäni – keittiössä – oli jo miehitys paikalla ja tekemiset jaettu. Ei ollut ihan helppo päästä liikkuvaan junaan. Työelämässäkään  ryhmään pääseminen ei ole aina mutkatonta. Siksi perehdyttäminen ja tervetulleeksi toivottaminen on niin tärkeää.

Keittiössä vastuuhenkilöä ei ollut, jokainen teki mitä oli alkanut tekemään.  Jos vastuuhenkilö oli,  minä en häntä tunnistanut.  Näin se on joskus työelämässäkin – tiedätkö esimiehesi tai projektisi  vetäjän? ”En ole ihan varma, mutta kahta epäilen”. Olemme työelämässäkin  murroksessa esimiehisyyden kanssa – tarvitaanko esimiehiä lainkaan  vai johtavatko aikuiset ihmiset itse itseään?
Itse uskon kaikesta keskustelusta huolimatta hyvään lähiesimiestyöhön. En mikromanageeraukseen enkä näennäisosallistamiseen.

Talkootilanteessa mikromanageeraus oli kyllä ilmiö, johon itsekin huomasin sortuvani.  Jokaisella oli oma näkemyksensä, miten makkarat viipaloidaan, miten syntyy hyvää mehua ja millainen mainoskyltti tehdään.  Miten vaikeaa se on hyväksyä, että asioita voi tehdä monella tavalla ja lopputulos on asiakkaan kannalta hyvä, ellei erinomainen?

Talkoissa  ja ehkä työelämässäkin olisi hyvä olla väljyyttä ja tilaa ajattelulle ja pulmien ratkaisulle. Talkoissa se tarkoittaa sitä, että joku lähtee hakemaan maitoa, kun se loppuu.  Useinkaan näin ei ole – kaikilla on kalenteri tikutettu täyteen.

Johtajuutta ja organisointia tarvitaan talkoissa ja työelämässä, mutta myös erilaisuutta sietävää asennetta. Vapautta tehdä omalla tavalla. Tässä tapauksessa lopputulos oli ilmeisen hyvä – noin 700 kävijää, 70 litraa mehua, 700 makkaraa  ja 350 pullaa ja munkkia.  Iloisia ilmeitä, auringonpaistetta ja yhteisiä kokemuksia.  Ensi vuonna taas?

Päivi Pentti, valmentaja, johtaja

Tutustu HRM Partnersin esimiesvalmennuksiin

 

Avainsanat