Tarvitaanko kehityskeskusteluita?

Viime kesänä Accenture herätti keskustelua, kun se ilmoitti luopuvansa vuosittaisista kehityskeskusteluista. Moni otti kantaa puolesta ja vastaan. Itsekin pohdin kovasti asiaa, sillä me valmennamme esimiehiä niitä käymään. Tuntui, että juuri kun keskusteluja on opittu hyödyntämään, niin miksi luopua.

Vuoden alussa koitti meilläkin kehityskeskusteluaika. Miten voi olla, että minuakin ahdisti oman lomakkeeni täyttäminen. Koin myös paineita siitä, että onko minulla annettavaa tiimiläisilleni keskusteluissa.

Voin kuitenkin todeta, että keskustelut olivat ihan hyviä, sillä ajatusten vaihto antaa aina uusia näkökulmia. Mitään mullistavaa ei kuitenkaan tapahtunut. Hyvänä puolena valmiiksi laaditussa lomakkeessa on se, että asioita tulee ajateltua järjestelmällisesti. Parhaaksi koin vertailun edellisvuotisiin mietteisiini.

Vuosi on pitkä aika nopeasti muuttuvassa yritysmaailmassa

Merkittävin huomio oli se, että vuosi on pitkä aika ja monet asiat olivat muuttuneet. Osa tavoitteista ei ollut enää edes relevantteja.

Kehityskeskustelu on hyvä pitää, mutta tärkeämpää on keskustella jatkuvasti kehittymisestä ja antaa palautetta. Jokainen projekti on hyvä päättää palautekeskusteluun ja palautetta tulee saada muiltakin kuin esimieheltä.

Kehittymisestä tulee jokaisen huolehtia itse. Ei voi olla, että siitä saa puhua vain kerran vuodessa esimiehen aloitteesta. Käytännössä pysähtymiseen ja tulevaisuuden suunnitteluun ei kuitenkaan tunnu löytyvän aikaa.

Vuorovaikutuksen lisäämiseen on erilaisia tapoja. On sovittuja työtunteja, one to one keskusteluja yms. Me päädyimme siihen, että kaikki saavat valita itselleen yrityksen sisältä coachin, jolta saa apua omien toimintatapojensa kehittämiseen. Kaikki ovat todenneet, että nämä keskustelut ovat antaneet energiaa ja tehostaneet toimintaa.

Mielestäni kehityskeskusteluista voidaan luopua, jos tilalle luodaan joku uusi malli. Vuorovaikutuksesta tai kehittämisestä ei sen sijaan voida luopua. On löydettävä myös keino, miten esimiehet ja HR varmistavat kaikkien osaamisen ja motivaation. Ja vielä yksi iso vaatimus: kaikkien osapuolten tulisi kokea tapa hyödylliseksi.

Elina Palmroth-Leino,valmentaja 

Avainsanat