Huolehtimalla irtisanotuistaan yritys voi säästää pitkän pennin

Irtisanotuille kannattaa hankkia tukea uudelleensijoittumiseen, sillä työkyvyttömyyseläkkeelle joutuva lähtijä tulee yritykselle kalliiksi.

Viime vuosina henkilöstöön kohdistuvia sopeutustoimia on yritysten taloudellisten haasteiden vuoksi ollut erityisen runsaasti. Yhä useampi yritys pyrkii hoitamaan nämä yt-tilanteet hyvin.

Henkilöstösopeutuksia tehtäessä ei välttämättä tule mieleen, että kätevä ja nopea lähtö erosopimusta hyödyntäen ei poista työnantajan velvollisuuksia.  Mikäli yrityksestä lähtenyt henkilö ajautuu työkyvyttömyyseläkkeelle 3 vuoden sisällä työsuhteen päättymisestä, on yritys vastuussa eläkekuluista. Isoille yrityksille, joiden palkkasumma on yli 31 miljoonaa euroa, tämä velvollisuus on täysimääräinen. Pienempien yritysten osalta vastuu on osittainen, mutta kasvaa palkkasumman noustessa. Vain hyvin pienet yritykset välttyvät tältä suoralta maksuvelvoitteelta.

Ja aivan pikkurahoista ei ole kysymys. Jos esimerkiksi 43-vuotias joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle ja saa 2000 euroa eläkettä kuussa, täyden vastuun kantavan yrityksen maksettavaksi tulevat kokonaiskulut voivat nousta jopa 450 000 euroon.

Masennus on yleisimpiä työkyvyttömyyseläkkeen syitä.  Usein se yhdistyy muuhun syyhyn, kuten tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin. Noin 45 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeistä myönnettiin mielenterveyssyistä, joista yli puolet oli masennusdiagnooseja Samalla tiedämme, että työttömyys on erittäin suuri masennuksen taustalla vaikuttava asia.

Mitä yritys voi tehdä välttääkseen tai minimoidakseen riskin joutua työkyvyttömyyseläkkeen maksajaksi? Hyvään työelämään ja johtamiseen satsaaminen on tärkeää. Työsuhteessa olevatkin voivat joutua työkyvyttömyyseläkkeelle.

Outplacement saattaa irtisanotun takaisin työelämään.

Kun työsuhde irtisanotaan, on tehtävissä paljon. Jos yritys tukee lähtevän henkilön työllistymistä, työkyvyttömyyseläkkeelle ajautumisen riski voidaan vähintäänkin puolittaa.  Ammattilaisten toteuttamat, yksilölliset tai ryhmämuotoiset, uudelleensijoittumisvalmennukset auttavat tehokkaasti henkilöä löytämään uuden työn. Esimerkiksi HRM Partnersin yksilöohjauksessa olleiden keskimääräinen sijoittumisaika on 20 viikkoa.

Upeimmat ja viisaimmat yritykset tietysti huolehtivat sijoittumatta jääneistä pitkällä tähtäimellä. Lähtijöille voidaan seurannan jälkeen tarjota lisää tukea työn saamiseen – esimerkiksi henkilökohtaisella sparrauksella, työllistymistä helpottavalla osaamisen vahvistamisella tai kannustamalla aktiiviseen omaan työnhakuun.  Kokemuksemme mukaan erityisen tehokkaaksi on osoittautunut konkreettinen työnhakupalvelu, jossa henkilöille etsitään uutta työpaikkaa piilotyömarkkinoilta.  Kustannus tällaisesta tukipalvelusta on murto-osa siihen riskiin nähden, että yritys maksaisi lähtijän työkyvyttömyyseläkettä koko tämän loppuelämän.

Pidetään siis suomalaiset työelämässä ja poissa masennusta aiheuttavasta työttömyydestä!

Anitta Niemelä
Toimitusjohtaja, partneri
HRM Partners Oy

Avainsanat