Miltä näyttää suomalainen johtoryhmä?

Suomalaisen johtoryhmän kivijalka on kunnossa, mutta muissa kerroksissa olisi tilaa.

HRM Partners ja Reflect CareerPartners toteuttivat tänä keväänä mittavan kartoituksen 70 suomalaisesta johtoryhmästä. Ryhmien kokoonpanoja ja jäsenten vahvuuksia selvitettiin Reflect-verkkopalveluun sisältyvän luonneanalyysin ja tiimityökalun avulla.

Mukana oli laaja otanta erilaisia johtoryhmiä hoiva-alatoimijoista teknologiayrityksiin. Osa johtoryhmistä oli pieniä, osa isoja. Suurin osa johtoryhmistä näytti kuitenkin hämmästyttävän samanlaisilta. Jopa 43 prosenttia johtoryhmäläisistä edusti samaa tiimiroolityyppiä eli omasi samat vahvuudet ryhmätyöskentelyn kannalta.

iReflect selvitti suomalaisen johtoryhmän kokoonpanon

Yliedustettuna oli luonnetyyppi, joka tiimityökalussa kantaa nimeä Organisaattori. Organisaattoreita leimaa konkreettinen ja käytännöllinen ajattelu, asia- ja numerokeskeisyys sekä järjestelmällisyys. Vastaavasti ihmiskeskeinen päätöksenteko ja taipumus joustavampaan ja nopeasti reagoivaan toimintatapaan oli ryhmissä harvinaista. Myöskään abstrakti, tulevaisuuteen suuntautuva ajattelu ei ollut kartoituksen perusteella ryhmäläisten tyypillisiä vahvuuksia.

Liikaa organisaattoreita?

Mikään tiimirooleista ei sinänsä ole muita huonompi, mutta useita erilaisia vahvuuksia omaava tiimi pystyy toki toimimaan joustavammin eri tilanteissa.

Jalat maassa -tyyppinen konkreettinen toimija ei esimerkiksi yleensä ole suuri ideanikkari. Käytännöllisen puurtajan näkökulmasta taipumus abstraktimpaan ajatteluun ja luovaa ideointiin saattaa näyttäytyä todellisuudesta irrallaan tapahtuvana ”hörhöilynä”, ”idealismina” ja turhanaikaisena unelmointina. Ryhmässä aliedustettuna olevalle visionäärille voikin tulla kovat paikat, ellei hän jollain konstilla onnistu virittämään ryhmäläisiään luovempaan moodiin.

Ylenmääräinen kurinalaisuus ei sekään välttämättä ruoki valmiutta tarttua uuteen. Jos säännöistä ei voi luistaa, on henkilön (tai tässä tapauksessa ryhmän) vaikea taipua ad hoc -tyyppiseen toimintaan eli haistella tuulia ja toimia sen mukaan. Kun early adopter -henkilöt puuttuvat johtoryhmästä, niin ei tarvitse ihmetellä, miksi vasta murto-osalla suomalaisista yrityksistä on esimerkiksi Twitter-tili.

Kyky kuvitella ja suunnitella tulevaa on iso plussa millä tahansa sektorilla. Miksi ruotsalaiset ovat ehtineet keksiä Ikean, Spotify:n ja liudan menestyneitä vaateketjuja? Voisiko syynä olla se, että he ovat suunnanneet tulevaan, sillä välin kun suomalaiset ovat keskittyneet suremaan esimerkiksi Nokia kasvun vaimenemista.

Myös ihmisohjatutuvuuden puuttuminen on johtoryhmille selkeä haaste. Kun faktat ja numerot ratkaisevat  – kuka ottaa vastuun työntekijöiden työhyvinvoinnista? Irtisanomisten keskellä ihmiskeskeinen ajattelu lienee paikallaan. Luontaisella tunneälyllä voisi olla kysyntää, kun pyritään motivoimaan alaisia.

Rekrytoi ”laatikon ulkopuolelta”

Jos yrityksiin haluttaisiin innovatiivisempaa otetta, jonkin asian pitäisi muuttua. Hyvä ensiaskel voisi olla se, että johtoryhmä tunnistaa omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Samalla johtoryhmä voisi miettiä omia tavoitteitaan. Pyritäänkö nopeaan kasvuun ja uusiin avauksiin vai eletäänkö tasaisemman kasvun vaihetta? Jos joryn kokoonpano on sopusoinnussa tavoitteiden kanssa, ovat asiat hyvin. Mutta uusia rekrytointeja tehdessä ryhmä voisi uskaltautua palkkaamaan jonkun ”outside the box”. Vahvuuksien tunnistamiseen ja rekrytoinnin helpottamiseen löytyy apua Reflect-verkkopalvelusta ja -sovelluksista.

Mikä kerros sinun johtoryhmästäsi puuttuu?

Jokainen yritys tarvitsee tietenkin myös kivijalan, siis näitä käytännöllisiä, asiakeskeisiä, kurinalaisia toteuttajia. Ilman kivijalkaa talo kaatuu ja ilman kellaria mikään ei pysy tallessa.

Ongelmaksi vain muodostuu se, että pelkän kivijalan ja kellarikerroksen omaava talo käy tylsäksi. Se ei erotu maisemasta eikä herätä kiinnostusta. Talossa tai tässä tapauksessa tiimissä pitäisi olla myös nk. yläkerta, jonka ikkunoista voi tarvittaessa nähdä vähän kauemmaksikin. Palkataanpa siis rohkeammin niitä niin kutsuttuja ”taivaanrannanmaalareita” yrityksiin!

PS. Tyypillinen suomalainen johtoryhmä olisi muuten erittäin vahvoilla vakaan kasvun tilanteessa. Itse asiassa sen kokoonpano on vakaan liikekasvun tilanteeseen suorastaan optimaalinen. Elämme vain nykyään vakaan kasvun aikoja varsin harvoin;)

Meri Siippainen,
Editor-in-Chief,
Reflect Career Partners

Avainsanat